SDP:n Piritta Rantanen: Maaseutu ei tarvitse kauniita juhlapuheita vaan konkretiaa
Maaseutualueilla 15–64-vuotiaiden määrä vähenee tulevan vuosikymmenen aikana 20 prosentilla nykytilanteesta, mikäli vallitseva kehitys jatkuu. Tällä on vaikutusta kansalliseen huoltovarmuuteen ja etenkin alkutuotannosta juontaviin moniin arvoketjuihin, toteaa SDP:n ryhmäpuheen maaseutupoliittisen selonteon lähetekeskustelussa pitänyt Piritta Rantanen.
– Mikäli tämä nykyinen trendi jatkuu, ydinmaaseudulta ja harvaan asutulta maaseudulta voi vähentyä yli 43 000 työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Tämä on huolestuttava trendi, jonka katkaisemiseksi täytyy tehdä töitä. Maaseudun elinvoimaisuutta täytyy pystyä parantamaan, jotta yritykset pysyvät maaseutualueille työllistämässä ja jotta osaavaa työvoimaa on tarpeeksi, toteaa Rantanen.
Erityisesti perheyrityksillä sekä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on merkittävä rooli työllistäjinä ja alueiden elinvoiman rakentajina. Tämän vahvistamiseksi tarvitaan oikeanlaisia toimia, jotta kehitys säilyy vahvana.
– SDP on esittänyt, että investointien verohyvityksen alarajan tulisi olla hallituksen esittämää matalampi, jotta maaseudun yritykset voisivat hyödyntää sitä paremmin. Investointihalukkuuden näkökulmasta onkin vaikea ymmärtää hallituksen halua rajoittaa esimerkiksi vihreitä investointeja sekä tuuli- ja aurinkovoimarakentamista. Juuri näille sektoreille investoinnit nyt syntyvät ja ne rakentuvat erityisesti maaseudulle. Lisäksi välttämätön omaan autoon perustuva työmatkaliikenne olisi pitänyt turvata, toisin kuin hallitus teki, sanoo Rantanen.
Orpon hallituksen antama maaseutupoliittinen selonteko tarjoaa paljon hyvää ja kaunista, maailmaahalailevaa toimea, mutta konkretia puuttuu. Teot ovat jääneet vajaiksi koko hallituskauden ajan eikä parempaa ole luvassa.
– Maaseudun ihmiset ei tarvitse kauniita juhlapuheita vaan konkretiaa. Jos maaseudun ihmiset kokevat, ettei heitä kuulla päätöksenteossa, niin tämä asia pitää korjata konkreettisilla toimilla. Luottamus täytyy palauttaa. Kaikkea päätöksentekoa tulisikin arvioida myös maaseudun asukkaiden näkökulmasta, toteaa Rantanen.
